Partiolippukunta Hämeenkyrön Hälläpyörät perustettiin 28.11.1958 sen jälkeen, kun Hämeenkyrön Lions Clubissa oli herännyt ajatus tyttöpartiolippukunnan saamisesta paikkakunnalle. Näitä partiotoiminnen alullepanijoita ja tukijoita olivat mm. rehtori Väinö Hietikko, kauppias Veikko Kynnös ja Kyron tehtaan johtajistoon kuuluneen Arvo Autio ja Björn Grönquist. He esittelivät idean Hämeenkyrön Yhtenäiskoulun äidinkielen opettaja Irma Longalle sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajalle Raili Tähtiselle, jotka innostuivat asiasta.

Toiminnan suunnittelulle valittiin paikka Kyröskosken partaalta, jossa samalla katseltiin kuohuvaa koskea. Siitä Irma Lonka sai myös idean lippukunnan nimeksi: mainitaanhan tämä koski eli Hämeen Hälläpyörä jo Kalevalassa. Ensimmäisenä syksynä uusi partiolaisia ilmottautui melkein sata. Kokoontumispaikaksi lippukunta sai Kyrolta tilat Koskilinnasta ja myöhemmin käyttöoikeuden Rahkosaareen, josta tuli lippukunnan kesäleiripaikka. Sittemmin tyttölippukunnasta tuli yhteislippukunta, kun myös poikia otettiin jäseneksi.

Hälläpyörät siis juhlivat 50- vuotista taivaltaan vuonna 2008. Vuodenvaihteessa 2007-2008 Kyröskosken Karhunpojat olivat yhdistyneet Hälläpyöriin, minkä jälkeen Hälläpyörät on ollut ainoa partiolippukunta Hämeenkyrössä. Tällä hetkellä Hälläpyörät on jopa ainoa nuorisoyhdistys paikkakunnalla, kun 4H- toimintakin on loppunut. Näin ollen vapaaehtoisuuteen perustuvalle toiminnallemme on entistäkin suurempi merkitys hämeenkyröläisille lapsille ja nuorille

Vuonna 2009 Suomen Partiolaisissa otettiin käyttöön ohjelmauudistus, eli vanhoista ikäkausista sudenpennut, vartiolaiset ja vaeltajat luovuttiin ja tilalle tulivat sudenpennut (7-9 vuotta), seikkailijat (10-12 vuotta), tarpojat (12-15 vuotta), samoajat (15-17 vuotta) ja vaeltajat (18-22 vuotta). Aikuisuuden ikärajaksi partiossa nostettiin 22 vuotta ja sitä nuoremmilla ikäryhmillä on aina oltava aikuinen johtaja tai ns. luotsi eli tukihenkilö. Ohjelmauudistuksen tarkoituksena oli vähentää partion lopettamista siinä vaiheessa, kun nuori siirtyy alakoulusta yläkouluun, sekä vähentää nuorten vartionjohtajien vastuuta ja paineita siirtämällä vetovastuu aikuiselle johtajalle.

Hämeenkyrössä onkin onnistuttu pitämään tarpojaikäiset yläkoululaiset melko hyvin mukana toiminnassa, mutta vaatimus aikuisesta johtajasta joka ryhmälle on aiheuttanut sen, että esimerkiksi seikkailijaikäisille pojille ei onnistuttu saamaan ryhmää useampaan vuoteen. Myönteistä on ollut se, että sudenpennuille on viime vuosina saatu perustettua uusia laumoja ja keväällä 2018 sudenpentutoiminta käynnistyi myös Viljakkalassa.

vuonna 2017 tapahtui toinen valtakunnallinen uudistus, kun lippukunnan johtovastuu jaettiin kolmelle henkilölle entisen kahden (lippukunnanjohtaja ja apulaisjohtaja) sijaan. Uusien pestien (lippukunnanjohtaja, ohjelmajohtaja ja pestijohtaja) käyttöönoton toivotaan helpottavan lippukuntajohtajan urakkaa, sillä monesti koko lippukunnan pyörittämisen vastuu on kaatunut lähes yksinomaan hänelle.

Kuluneiden kymmenen vuoden aikana Hälläpyörien jäsenmäärä on lähtenyt loivaan laskuun ja erityisesti poikien määrä on pienentynyt, mikä tietysti on seurausta ryhmänvetäjien puutteesta. Toivottavasti kyseessä on vain väliaikainen notkahdus, sillä varmasti partiotoiminnalle on kysyntää ja tarvetta. Luontokokemusten ja kädentaitojen merkitys vain kasvaa kaiken aikaa yhteiskuntamme teknologisen kehityksen rinnalla. Suurin merkitys on myös yhteisöllisyydellä: olemme kaikki osa isoa partioperhettä.

Hämeenkyrössä elokuulla 2018

Merja Järviniemi